The footsteps of a stranger

[Zora Correyne]

Zora hiipi hiljaa kohti kanahäkkiä, mutta ei ehtinyt sinne asti, kun hän näki hahmon juoksevan. Oli pimeää, mutta hän saattoi olla 100% varma, että se oli intiaani. Kanankopille päästyään hän huomasi kuolleen kanan. Silloin hän ei epäröinyt vaan juoksi sisälle, ja herätti isän, välittämättä muista lapsista. "Isä herää! Se ei ollut unta! Siellä oli joku, ja yksi kana on päättömänä häkin ulkopuolella. Isä tule nyt!" Zora huusi ja Steve nousi salamana ja lähti tytön kanssa ulos, löytäen päättömän kanan. "Hän otti kanan ja sulki häkin hakasen ja lähti kanan kanssa tallin taakse nylkemään sitä, vaikka oli kylmä. Becky itki sisällä ja Tom oli siirtynyt rauhoittelemaan siskoaan, vaikka itsekin oli hämillään. Zora seurasi isää, joka ei voinut jättää kanan kynimistä, seuraavan päivän ruoka siinä olisi, mutta asiat pyörivät päässä. "Miksi sinä lähdit edes ulos yöllä?" mies kysyi kasvattitytöltään, joka selitti Tomin unohtaneen askareensa ja pojan olemus oli niin väsynyt, että Zora oli käskenyt tuon takaisin nukkumaan ja koska oli itse ollut virkeä, lähti toimittamaan pikkuveljen askaretta, mutta huomaten tunkeilijan. Steve kuunteli työnsä lomassa tyttöä ja käski mennä nuorempia rauhoittelemaan.
Hänen kätensä pysähtyi, kuin loittoneva ääni sanoi: "Se oli pikku intiaani."

Zora meni pienimpien sisarusten kanssa isänsä sänkyyn ja kertoi noille jonkun jouluisen tarinan.
Steve sai kanan putsattua ja teurastettua paremmin, tuoden lihat lopulta sisälle. Hän kävi vielä tarkistamassa kanojen tilanteen ja sai loput rauhoittumaan ja toi kananmunat sisälle. Hän keitti maitoa ja lapsineen söi pienen yöpalan, jonka jälkeen koko katras siirtyi isänsä viereen nukkumaan. Myös Zora nukahti sikeästi, mutta Steve pohti kasvattityttärensä sanoja.
Mies päätyi pohdinnoissaan siihen, ettei kylillä puhuisi kuin korkeintaan Ingallsin Charlesille ja ehkä tri Bakerille, mitä Zora oli nähnyt. Charles oli Steven hyvä ystävä ja tuohon saattoi luottaa missä vain ja Steve tiesi, että tämä oli asia, josta pitäisi puhua jonkun itseään viisamman kanssa, joka ei ainakaan heti heittäisi outoja pirullisia johtopäätöksiä. Kolmen lapsen isä ei ollut niitä, jotka pystyivät puhtain silmin sanomaan, intiaanien olevan tosi hyviä tyyppejä, mutta ei hän suoraan ollut rasistikaan.

Aamulla perheenjäsenet hoitivat askereensa, Zora lähti vastentahtoisesti kouluun ja kun veljekset tulivat hoitamaan eläinten ruokinnan ja muita talvisia töitä mm.puunhakkuuta, saattoi Stevekin nuorempien lasten kanssa. Becky ja Tom jäivät kiltisti naapuriin hoitoon ja kun isäntä pääsi työmaalle, pyysi hän heti Ingallsin juttelemaan, kertoen mitä yöllä oli tapahtunut ja Zoran havainnot. Miehet sopivat, etteivät puhuisi kuin tohtorille ja parille luotettavalle kaverille, jotta nuo voisivat pitää silmänsä ja korvansa auki.